Suomalaisten mielestä yksi mainioimmista arkiaamun aloittajista on puuro. Raisio-konsernin heinäkuussa 2019 teettämän Kansallisen puurokyselyn tulokset kertovatkin, että suuressa osassa kodeista aamu käynnistyy puurolla.
Sekä koululaisten että työtätekevien lomat loppuvat ja arkinen aherrus alkaa. Suomalaisten mielestä yksi mainioimmista arkiaamun aloittajista on puuro. Raisio-konsernin heinäkuussa 2019 teettämän Kansallisen puurokyselyn tulokset kertovatkin, että suuressa osassa kodeista aamu käynnistyy puurolla. Vastaajista 43 prosenttia sanoo, että ilman puuroa päivä ei lähde käyntiin. Lähes joka toinen suomalainen syö arkiaamuna puuroa. Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kaurapuuroa suosikkipuuronaan. Nuorempi väki syö puuronsa mieluiten marjojen kanssa ja vanhempien lisukesuosikki on voi. Sen sijaan sieniä tai vihanneksia ei puuron sekaan laiteta. Raision teettämään tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia.
Syksy lähestyy ja samalla koittaa paras puurosesonki. Puuron ääreen suomalaisia innostaa sekä kesälomien jälkeen alkava arki että parhaillaan päällä oleva marja-aika. Raision teettämän Kansallisen puurokyselyn vastaajista 86 prosenttia kertoo, että juuri tälläkin hetkellä oman keittiön kaapista löytyy puurotarpeet. Kyselytutkimuksen vastaajista lähes joka toinen kertoo arkiaamuisin syövänsä puuroa.
– Vaikka kyselymme vastaajista 64 prosenttia kertoo kaurapuuron kuuluneen lapsuuden aamuihin, ei tavasta luovuta aikuisenakaan. Naiset ovat hieman innokkaampia aamupuuron syöjiä. Naisista 53 ja miehistä 43 prosenttia kuuluu aamupuuronautiskelijoihin. Terveellinen, edullinen ja nopea puuro sopii erityisesti niille 40 prosentille, jotka kertovat olevansa aamuäreitä ennen syömistä, Raisio-konsernin Elovena-tuotteiden viestinnästä vastaava Mervi Nieminen kertoo.
Suomalaisten puurosuosikkeja ovat kaura- ja riisipuuro. Myös manna- ja vispipuurosta tykätään, mutta ohra- ja ruispuurolla menee heikommin. Ne saavat vain yhdeksältä prosentilta suosikkipuuron aseman. Yleisesti ottaen puurot maistuvat suomalaisille. Vain seitsemän prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että ei pidä puurosta lainkaan.
Kansallisessa puurokyselyssä kysyttiin suomalaisilta mihin tilanteeseen ja mihin ajankohtaan puuro sopii tai ei sovi. Puuro sopii ilman muuta aamiaiseksi, toteaa 91 prosenttia. Iltapalaksi puuron valitsee joka toinen. Välipalana puuro toimii 44 prosentin mielestä.
– Kansallisen puurokyselyn mukaan voisi todeta, että aika harva paikka on puurolle sopimaton. Aamun, illan ja välipalan lisäksi puuroa nautitaan myös lounaaksi. Mutta toki on tilanteita, joissa puurolautanen jää syrjään. Näitä ovat esimerkiksi juhlapöydän tarjoilut ja useamman ruokalajin illallisen alkuruokana todennäköisesti keitto on puuroa suositumpi, Nieminen toteaa.
Vaikka puuro mielletään vahvasti arjen käynnistäjäksi, joka toinen sanoo sen sopivan myös viikonloppuun ja joka kolmas pelastaa lomapäivänsä puurolla. Erityisesti syksy ja talvi ovat puuron valta-aikaa.
Moni nauttii kaurapuuronsa sellaisenaan, mutta lisukkeilla siitä tuunataan juuri oman maun mukainen. Eri ikäryhmillä on omat lisukesuosikkinsa. Marjat vetävät suosikkilisukkeen voiton nuoremmissa sukupolvissa. 18–24-vuotiaissa marjat päihittävät esimerkiksi voin kirkkaasti. Myöskään maitoa nuoret eivät juurikaan puuroonsa sekoittele. Vanhemmissa ikäluokissa suosituin lisuke on voi, kakkosena tulevat marjat ja kolmantena maito.
– Kasvaako meille uudenlainen puurosukupolvi? Nuorten tapa syödä puuroa poikkeaa melkoisesti vanhemmista ikäluokista. Nuori valitsee puuroonsa marjat ja jättää maidon ja suolan lähes aina pois. Mitä vanhemmaksi mennään, sitä enemmän suosikeista löytyy voita, maitoa ja suolaa. Nähtäväksi jää pysyvätkö nuoret marjalinjalla vai muuttuuko heidänkin makumieltymyksensä iän karttuessa, Nieminen pohtii.
Ihan kaikkea ei suomalaisten mielestä kannata kaurapuuroonsa tunkea. Ehdottoman tyrmäyksen puuron lisukkeena saavat sienet. Kansallisen puurokyselyn vastaajista 71 prosenttia kertoo, että sienet ja kaurapuuro eivät sovi toisilleen. Lisäksi lähes 60 prosenttia suomalaisista toteaa, että myös vihannekset voi jättää puurolautasen ulkopuolelle.
– Moni jättää myös trendikkäät pähkinät nautittavaksi muissa yhteyksissä. Voin, marjojen ja maidon lisäksi sokeri, hillot ja erilaiset kiisselit lisäävät puuron tuomaa makunautintoa, Elovena-tuotteiden viestinnästä vastaava Nieminen päättää.
Raisio-konsernin teettämä Kansallinen puurokysely toteutettiin sähköisesti 1.–5.7.2019. Kyselytutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia iältään 18–75 vuotta.
Lisätietoja:
Raisio-konserni, Terveelliset elintarvikkeet
Mervi Nieminen, markkinointiviestintäpäällikkö
puh. 040 064 1976
mervi.nieminen@raisio.com
